Musiikin on valinnut Pasi Hiihtola.
Säveltäjä: Kansansävelmä
Sovittaja: Presley, Elvis (1935-1977)
Sanoittaja: Kansansävelmä, Newton, John (1725-1807)
Teos: Amazing grace
Esittäjä: Elvis Presley (laulu)
Levytys vuodelta 1971
Amazing grace on yksi tunnetuimmista hengellisistä lauluista. Laulun melodia on alun perin skotlantilainen kansansävelmä, johon tekstin kirjoitti vuonna 1792 englantilainen merikapteeni John Newton. Hän tuli uskoon oltuaan orjalaivan kapteenina.
Laulusta tuli ajankohtainen 1960-luvulla mustien vapautustaistelun tunnuslauluna. Elvis Presley levytti laulusta oman versionsa vuonna 1971 yhdessä The Nashville Edition lauluyhtyeen kanssa.
Laulu on käännetty myös suomeksi useaan otteeseen ja tunnetaan muun muassa nimillä Ihmeellinen armo ja Laupeuden ääni.
Säveltäjä: Charles Chaplin
Sovittaja: Jaakko Borg
Sanoittaja: Kullervo /pseud / (= Tapio Lahtinen)
Teos: Hymy (= Smile)
Esittäjä: Olavi Virta ja Jaakko Borgin orkesteri
Levytys vuodelta 1954
Näyttelijänä ja elokuvaohjaajana paremminkin tunnettu Charlie Chaplin oli myös taitava säveltäjä. Yksi hänen tunnetuimmista melodioistaan on Smile eli Hymy. Sävelmä tuli tunnetuksi Chaplinin vuonna 1936 valmistuneesta elokuvasta Modern times - Nykyaika. Vuonna 1954 parivaljakko John Turner and Geoffrey Parsons sanoitti melodian.
Säveltäjä: Irving Berlin
Sanoittaja: Irving Berlin
Teos: Cheek to cheek
Esittäjä: Peggy Lee ja Nelson Riddlen orkesteri
Levytys vuodelta 1958
Alun perin v. 1935 ensi-iltansa saaneesta Fred Astairen ja Ginger Rogersin menestyselokuvasta Top Hat (Silkkihattu). Elokuva ja siinä kuultu musiikki tulivat meilläkin suosituiksi, ja niinpä jo seuraavana vuonna Cheek to cheek -levyn saattoi ostaa hyvin varustetusta levykaupasta myös Harmony Sistersin esittämänä.
Säveltäjä: Kansanlaulu
Sanoittaja: Kansanlaulu
Teos: Ack Värmeland du sköna (K: Kaunis kotimaani)
Esittäjä: Monica Zetterlund (laulu), Jimmy Jones (piano) ja Al Hall (kontrabasso)
Levytys vuodelta 1960
Ack Värmeland, du sköna on ruotsalainen kansansävelmään perustuva laulu vuodelta 1822. Sanat siihen ovat kirjoittaneet Anders Fryxell ja Fredrik August Dahlgren.
Laulu kirjoitettiin alun perin laulunäytelmään Wermlandsflickan vuonna 1822. Sitä käytettiin myöhemmin myös näytelmässä Värmlänningarna. Suomeksi laulu tunnetaan nimellä Kaunis kotimaani. Monica Zetterlund levytti oman versionsa laulusta vuonna 1960.
Säveltäjä: Gershwin, George (1898-1937)
Sanoittaja: Gershwin, Ira (1896-1983)
Teos: They can't take that away from me
Esittäjä: Ella Fitzgerald (laulu) ja Louis Armstrong (laulu ja trumpetti), säestävä yhtye: Oscar Peterson (piano), Herb Ellis (kitara), Ray Brown (kontrabasso) ja Buddy Rich (rummut)
Levytysvuosi 1956
They can't take that away from me on George Gershwinin säveltämä ja Ira Gershwinin sanoittama laulu, joka kuultiin ensimmäisen kerran elokuvamusikaalissa Shall we dance (Saanko luvan) vuonna 1937. Elokuvassa sen esitti Fred Astaire.
Ella Fitzgerald ja Louis Armstrong tekivät laulusta oman versionsa ensimmäisellä yhteisellä levyllään Ella and Louis vuonna 1956.
Säveltäjä: Mancini, Henry (1924-1994)
Teos: The thorn birds
Esittäjä: James Galway (huilu) ja National Philharmonic Orchestra, joht. Henry Mancini
Levytys vuodelta 1984
Australialainen kirjailija Colleen McCullough julkaisi vuonna 1977 menestysromanin Okalinnut. Romaanin pohjalta tehtiin suosittu TV-sarja, johon musiikin sävelsi Henry Mancini.
Irlantilainen huilisti James Galway levytti sarjan tunnusmelodian säveltäjän orkesterin kanssa.
Colleen McCullough kuoli 77-vuotiaana Norfolkinsaarella 29. tammikuuta 2015.
Säveltäjä: Bricusse, Leslie (1931- ), Newley, Anthony (1931-1999)
Sanoittaja: Bricusse, Leslie (1931- ), Newley, Anthony (1931-1999)
Teos: Who can I turn to (when nobody needs me)
Esittäjä: Sammy Davis, Jr., (laulu) ja orkesteri
Levytys vuodelta 1965
Alun perin musikaalista The Roar of the Greasepaint - The Smell of the Crowd, jonka ensi ilta oli vuonna 1965. Musikaalin tunnetuin laulu on nyt kuultava Who can I turn to (when nobody needs me). Laulusta löytyy lukuisia tulkintoja, Sammy Davis Jr. teki omansa tuoreeltaan musikaalin ilmestymisvuonna.
Säveltäjä: Vladimir Cosma
Sanoittaja: Pierre Delanoë
Teos:L'amour en Héritage (Only love)
Esittäjä: Nana Mouskouri ja Vladimir Cosman johtama Pariisin sinfoniaorkesteri
Levytys vuodelta 1984
Tunnuskappale ranskalais-amerikkalaisesta televisiosarjasta L'amour en Héritage / Mistral's daughter, jota esitettiin meillä nimellä Taiteilijan tytär.
Säveltäjä: Lehar, Franz (1870-1948)
Sovittaja: Sauter, Eddie (1914-1981)
Sanoittaja: Smith, H. Bache
Teos: Dein ist mein ganzes Herz (laulu: Sou-Chong, 2. näytös) operetista Das Land des Lächelns /tässä: YOURS IS MY HEART ALONE, JAZZYHTYEELLE
Esittäjä: Benny Goodman (klarinetti ja yhtye) ja Helen Forrest (laulu)
Levytys vuodelta 1940
Franz Leharin operettisävelmistä on vuosien varrella tehty monenmoisia versioita. Tässä Benny Goodmanin yhtyeen tulkinta laulusta Dein ist mein ganzes Hertz operetista Das Land des Lächelns (Hymyn maa). Laulusolistina on Helen Forrest. Laulun englanninkielinen nimi on Your is my heart alone.
Säveltäjä: Bechet, Sidney (1897-1959)
Sovittaja: Salo, Jaakko (1930-2002)
Sanoittaja: Saukki /pseud / (= Puhtila, Sauvo)
Teos: Pieni kukkanen (= Petite fleur)
Esittäjä: Laila Kinnunen ja Jaakko Salon yhtye
Levytys vuodelta 1959
Yhdysvaltalainen klarinetisti ja saksofonisti Sidney Bechet sävelsi ja levytti tunnetuimman kappaleensa Petite fleur vuonna 1952. Saukin sanoituksena laulu sai nimen Pieni kukkanen.
Säveltäjä: Rodgers, Richard (1902-1979)
Sovittaja: Kostal, Irwin
Sanoittaja: Edelweiss, elokuvasta The Sound of Music
Esittäjä: Christopher Plummer (laulu) ja Julie Andrews (laulu)
Levytys vuodelta 1965
Richard Rodgers ja Oscar Hammerstein saivat vuonna 1959 valmiiksi musikaalin The Sound of Music. Musikaalin loppupuolella perheen isä kapteeni von Trapp laulaa Marian ja lasten kanssa tunteikkaasti laulun Edelweiss. Laulua on usein pidetty itävaltalaisena kansanlauluna, mutta se on tosiaan parivaljakko Rodgers & Hammersteinin käsialaa.
The Sound of Musicin ensi-ilta oli Yhdysvalloissa 2. maaliskuuta ja Englannissa 29. maaliskuuta vuonna 1965 (tänään siis tasan 50 vuotta sitten).
Säveltäjä: Bach, Johann Sebastian (1685-1750)
Sovittaja: Bjerkestrand, Kjetil
Sanoittaja: Jahn, Martin, Bridges, Robert (1844-1930)
Teos: Jesu, joy of man's desiring (Kantaatti n:o 147)
Esittäjä: Sissel Kyrkjebö (laulu) ja Nidaros Cathedral's Girls' Choir (kuoro)
Levytys vuodelta 2007
Norjalalainen laulajatar Sissel Kyrkjebö on esittänyt ja levyttänyt musiikkia niinsanotusti joka lähtöön. On iskelmää, kansanlaulua, poppia ja rockia. Tässä hän tulkitsee yhdessä Nidarosin katedraalin tyttökuoron kanssa J.S. Bachin kauniin osan Jesus bleibet meine Freude (engl. Jesu, joy of man's desiring) kantaatista nro 147. Nidaros on Trondheimin vanha nimi.
↧